Aapo Roselius, Oula Silvennoinen - Villi itä

Aapo Roselius, Oula Silvennoinen: ”Villi itä – Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921”, Tammi, 2019, 366.

Takakannen otsikkona on ”Heimosotien ja hurjan vuoden 1919 uusi historia”, mikä oleellisesti tarkentaa kirjan kuvaamaa aihetta. Teksti nimittäin rajoittuu pitkälti juuri tuohon vuoteen sata vuotta sitten, eikä niinkään kerro vuosien 1920-21 asioista mitään merkittävää, toisin kuin kirjan varsinaisen nimen alaotsikko antaa ymmärtää. Ei tämä kirjan sisältöä huononna, mutta jättää pienen ihmetyksen, että onko kirjoittajien ote asiaan yleisemminkin yhtä epätarkka tai epätäydellinen.

Paljon historiaa lukeneena poimisin kokonaisuudesta kolme pointtia, jotka minulle korostuivat asioina, joita en ollut aiemmin noteerannut. Saksan I maailmansodan päättymisen jälkeinen merkitys Baltian alueen sotilaallisissa operaatioissa. Moni ehkä ajattelee, että aseet vaikenivat aselevon solmimisen jälkeen 11.11.1918, mutta näinhän ei suinkaan ollut, idässä. Sota punaista Venäjää vastaan jatkui, osapuolia ja intressejä oli monenlaisia, eikä ystävä ja vihollinen aina suuresti erottunut toisesta.

Toiseksi kaikenlaisiin vähemmistöihin mutta erityisesti juutalaisiin kohdistuva viha ja vaino, antisemitismi, joka jälleen pääsee yllättämään. Ei, ei Hitler eivätkä yksin saksalaiset tätä keksineet, hän vain nosti sen runsas kymmenen vuotta myöhemmin aivan omaan luokkaansa ja monet hänen hengenheimolaisensa muhivat jo tässä 1919 kuvatussa ajassa. Historiassa juutalaisvainot olivat olleet arkipäivää jo paljon ennen II maailmansotaa.

Ja kolmanneksi kirjan pääkohde, nämä suomalaiset, jotka osallistuivat ns. heimosotiin. ”Ns.”, koska vain Virossa paikalliset ”Suomen sukuiset heimot” oikeasti riemuitsivat suomalaisten tulosta ja jossa heillä oli myös todellinen merkitys itsenäisyyden saavuttamisessa. Kirjoittajat antavat uskottavan kuvan niistä ihmisistä, jotka siinä mainitaan, heidän käytöksestään, motiiveistaan ja luonteestaan. Ja tuo kuva ei ole kovin mairitteleva, jopa niin raskas, että lukiessa tulee miettineeksi, onko tämä teos objektiivinen vai kenties jokin tarkoituksellinen, poliittinen kannanotto. Mutta ei, loppuvaikutelma on, että tämä on totta. Ja hyvin suositeltavaa luettavaa niille suomalaisille, joille on voinut jäädä väärä, myöhempien vuosikymmenten suodattama ja kultaama kuva vuoden 1919 tapahtumista rajoillamme.

Tiedemiesten kirjoittamasta teoksesta jäin kuitenkin kaipaamaan jonkinlaista tilastollista tietoa siitä, kuinka suuren osan he itse näkisivät suomalaisista heimosotureista olleen, sanoisinko, ns. kusipäitä ja kuinka monen mahdollisesti puhtain motiivein mukaan lähteneitä. Molempia ääripäitä ja kaikkea siltä väliltä kirjankin mukaan matkassa oli. Lisäksi henkilö- ja paikkakuntaluettelo olisi ollut hyvä olla mukana tällaisessa teoksessa.

Vahva suositus tästä historian ajasta kiinnostuneille. Muille yli 300 sivua yhden vuoden tapahtumista on ehkä liikaa. Ja tähtiä neljä viidestä.

Jorma Kajaste
Antikvaarinen Kirjakauppa Tessi
Tapiolan puutarhakaupunki